Teosten lähtökohtana on käytetyn materiaalin herättämä elämys. Pyörittelen käsissäni turapusseja, monenlaista hylättyä ja toisarvoista tavaraa. Kauhtuneet kankaat, elämää nähneet vaatekappaleet, kulahtaneet langat, epäonnistuneet valokuvat tai hylätyt negatiivit viestivät ajasta, johon on vaikea enää saada kosketusta.

Monivaiheinen muokkaaminen uuteen uskoon merkitsee minulle tuntuman etsimistä toiseen aikaan tai olotilaan. Ajoittain koen työn kuljettavan minua ja hyvinä hetkinä hidas eteneminen tarjoaa keinon järjestää ja eheyttää mielen pohjalta nousevia kysymyksiä.

Koetan lähestyä huolen/ilon pohjukkaa... Joskus toiminnan seurauksena syntyy tekstiiliteos, ihokas tai ilmiasu. Kotilopuku tai kastemekko.